Linkki YLE uutisten julkaisuun 5.7.2016 ’Aiotko opetella uuden kielen tänä kesänä?’
Jutussa siteerattu Janne Saarikivi työskentelee kieltentutkijana Helsingin yliopistossa. Tässä muutama poiminta jutusta siltä varalta, että linkki ei ehkä myöhemmin löydy:
Kielitaidossa on monta tasoa, mutta tärkein kielitaidon määrittäjä Janne Saarikiven mielestä on, että pystyy käyttämään kieltä arkielämässä.
– Jos osaan sata tavallisinta sanaa jostain kielestä, se on jo 25 prosenttia koko puhutusta kielestä. Jos osaan tuhat sanaa, niin osaan jo sanoa kaiken. En välttämättä osaa sanoa kaikkea tarkasti, mutta jos tunnen sanaston, löydän aina jonkin toisen tavan selittää kyseessä olevan asian. Ja kun osaan sanaston, ymmärrän myös käytetyn kielen, selittää Saarikivi.
– Minulla on ollut jo pitkään tapana alussa lukea niin sanottuja frekvenssilistoja, joissa on kaikkein tavallisimpia sanoja, kuten sata tavallisinta sanaa, joita luen. Laajennan näin sanavarastoa ja samalla tutustun myös vähän kielioppiin. Tällaisia sanalistoja löytyy internetistä, kertoo Saarikivi.
– Kannattaisi järjestää oma elämä siten, että kieli, jota opetellaan näkyy ja kuuluu mahdollisimman paljon. Esimerkiksi minä kirjoitan posti it -lapuille uusia sanoja, joita asettelen ympäri asuntoa ja kun näen ne, alan päässäni automaattisesti rakentamaan lauseita niistä sanoista. Siinä tapahtuu sellainen psykologinen efekti. Joskus myös käy niin, että alan ajattelemaan uudella kielellä, kertoo Saarikivi opettelutekniikoistaan.
Aika hurjalta kuulostaa väite, että 100 tavallisinta sanaa on jo 25 prosenttia koko puhutusta kielestä. Riippuu varmaan siitä, miten pärjääminen ja ’koko’ puhuttu kieli määritellään. Toki sadalla sanalla pärjää pitkälle, kun vielä käyttää eleitä ja tilannetta kekseliäästi hyväkseen.
Olen samaa mieltä siinä, että rakenteista ei kannata ottaa turhaa stressiä.
Laittamalla sanoja peräkkäin usein selviää käytännössä hämmästyttävän hyvin.
’Minä asua Tampere. Minä olla eilen kauppa, minä ostaa kilo peruna. I live Tampere. I yesterday shop. I buy kilo potato’ – menevät aivan täydestä.
Toisaalta rakenteillakin on paikkansa. Kun osaa edes jonkin verran perusrakenteita saadakseen aikaan järkeviä lauseita, on sanoja helppo etsiä lisää sanakirjasta.
Riippuu myös jonkin verran kielestä, miten vähillä rakenteilla pärjää.
Usein syntyperäisetkin kielenpuhujat ovat eri mieltä, mikä rakenne on oikein.
Asunko Kauvatsalla vai Kauvatsassa?
Toisalta taas Olen Tampereella / Olen Tampereelta – yhden kirjaimen ero taivutuspäätteessä muuttaa merkityksen suomen kielessä, muissa kielissä preposition valinta (englannin in/ from ja venäjän в/из).
katriinankurssitsampolassa 